Viikkosanomat 1.1.2021
Pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdys 31.12.2020
Millainen kulunut vuosi on ollut? Vaikea, opettavainen ja pysäyttävä ainakin.
Koronavuosi on ollut yhteinen ponnistus ja silti se on ollut jokaiselle myös omanlaisensa. Osa on menettänyt läheisen, osa on menettänyt työnsä ja moni on joutunut luopumaan asioista, jotka ovat tuttuja ja tärkeitä. Vuosi on ollut toisille vaikeampi kuin joillekin muille. Se on silti ollut pysäyttävä meille kaikille.
Olemme joutuneet tekemään vuoden aikana päätöksiä, joita emme olisi halunneet tehdä. Olemme joutuneet sulkemaan kouluja ja kirjastoja, rajoittamaan liikkumista, kokoontumista ja elinkeinotoimintaa, keskeyttämään harrastustoimintaa sekä puuttumaan moniin muihin arjen asioihin. Päätöksiä ei ole tehty kevein mielin vaan siksi, että ne ovat olleet välttämättömiä ihmisten terveyden ja elämän suojelemiseksi. Samalla olemme pyrkineet vähentämään toimien aiheuttamia vaurioita ohjaamalla tukea ihmisille, yrityksille ja kunnille.
Suomi on onnistunut koronatilanteen hallinnassa terveydellisesti ja taloudellisesti monia muita maita paremmin. Rokotukset on aloitettu ja näemme jälleen valoa edessäpäin. Vaikka kuljemme parempia aikoja kohti, on meillä yhä oltava malttia toimia vastuullisesti ja noudatettava viranomaisten suosituksia ja ohjeistuksia. Pandemia ei ole ohi, ja väestön kattavan rokotesuojan saamisessa menee vielä aikaa. Siksi meidän on mahdollisuuksien mukaan työskenneltävä etäyhteyksien kautta, vältettävä kokoontumisia, huolehdittava hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, käytettävä maskia ja oireisena hakeuduttava välittömästi koronatestiin. Toiminnallamme vaikutamme siihen, että yhteiskunta on turvallinen kaikille ja että selviämme kriisistä yhdessä.
Malttia tarvitaan myös koronan jälkeen. Kun rakennamme yhteiskuntiamme ja talouksiamme pandemian jälkeisessä ajassa, emme voi tyytyä vanhoihin tapoihimme ja toimintaamme. Meidän on rakennettava tulevaisuuttamme kestävämmällä tavalla ja hakien tasapainoa ihmisen ja luonnon välillä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö ovat ihmiskunnan suurimpia ongelmia. Meidän on luovuttava osasta vanhoista tavoistamme, jotta lapsillamme ja heidän lapsillaan on mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Samalla voimme luoda uutta yritystoimintaa, työtä ja hyvinvointia.
Suomi laatii parhaillaan omaa elpymissuunnitelmaansa osana Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälinettä. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla pyrimme edistämään niin nopeavaikutteista elpymistä kuin pitkällä aikavälillä välttämätöntä elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palveluiden uudistumista. Ohjelman painopistealueet ovat 1) koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminta 2) vihreä siirtymä, 3) Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, 4) kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen, 5) työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen sekä 6) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.
Euroopan talouden elpyminen pandemiasta ja sen aiheuttamasta taloudellisesta kriisistä on Suomelle kriittisen tärkeä kysymys. Me emme voi ratkaista pandemiaa yksin, vaan sen selättämiseksi tarvitaan yhteistä onnistumista. Yhtä lailla talouden nostamiseksi tarvitaan yhteisiä ponnistuksia kansallisten toimien lisäksi. Katse on suunnattava omasta nenänkärjestä pidemmälle. Euroopan toipuminen on meidän etumme.
Vaikka vuotta 2020 on hallinnut koronakriisi, olemme samalla vieneet hallitusohjelmassa sovittuja uudistuksia määrätietoisesti eteenpäin. Pienimpiä eläkkeitä ja perusturvaa on korotettu, aktiivimalli on purettu, oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen on palautettu kaikille lapsille, varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat pienentyneet, koulutuksen resursseja on lisätty kaikilla koulutusasteilla, oppivelvollisuuden laajentamisesta on päätetty ja toisen asteen koulutus muuttuu aidosti maksuttomaksi, hoitajamitoitus on säädetty lakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on annettu eduskunnalle, perhevapaauudistuksen päälinjat on sovittu, tie-, raide- ja väyläinfrastruktuuriin on tehty mittavia panostuksia, energiaverotuksen uudistuksesta on päätetty, työllisyyden pohjoismainen malli etenee ja ensimmäinen osa rakenteellisista toimista työllisyyden vahvistamiseksi on tehty.
Vuonna 2021 meidän on jatkettava toimia, joilla uudistamme yhteiskuntaamme sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämmäksi. Toimia tehdään tavalla, joka pitää kaikki ihmiset ja alueet mukana muutoksessa. Kun rakennamme uutta, on hyvä myös arvostaa sitä, mikä toimii. Suomalainen yhteiskunta on jälleen osoittanut vahvuutensa vaikeuksien kohdatessa. Meillä on toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, luotettavat viranomaiset ja vakaa demokratia, osaavat opettajat, hyvät digitaaliset valmiudet, kyky sopeutua nopeasti yllättäviin tilanteisiin sekä keskinäistä luottamusta yhteiskunnassa, joka on auttanut meitä selviytymään kriisin keskellä. Suomalaisissa on sisua ja sitkeyttä.
Vaikka tämä vuosikymmen alkoi tavalla, jota emme osanneet vielä viime vuonna ennakoida, voimme yhä tehdä tästä ratkaisujen vuosikymmenen. Se vaatii meiltä rohkeutta, yhteistyötä ja kykyä sietää epävarmuutta. Samoja asioita, joita koronavuosi on meiltä kaikilta vaatinut.
Rauhallista, turvallista ja parempaa uutta vuotta kaikille!
Sanna Marin
pääministeri
—
Viikkosanomat. Pertti Manninen. 1.1.2021 23:14.
Lähde: Valtioneuvoston kanslia.
Kommentti lisäys. Iltalehti julkaisi tervehdykseen liittyvän artikkelin eilen ja siihen on nyt tähän mennessä tullut 1.2 k kommentteja!
Tässä ensimmäinen.
Tags: 2020, 31.12.2020, pääministeri, puhe, Sanna Marin, Tervehdys, Uudenvuodenpuhe, valtioneuvoston kanslia, Viikkosanomat